keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Code of conduct for men

Roughly three suns and about two beers ago it was that I stumbled upon a meme. There were codes of conduct for men and women. The trick was that the women’s instructions gave a (long) list of items that men should conduct while treating their women. To give few examples of the list: Women should be protected, loved; women should be treated with flowers, women should be listened to. It is also vital to bring sovereigns from the far side of the world too.

Then man, on the other hand, consisting of only two clauses seemed slightly more primitive by first glance:

1) Be naked

2) Bring beer

Years ago a colleague of mine, a fine lady, was blessed with a seemingly healthy relationship, which amazed a younger collegue of ours. This made him inquire the source of fortune bestowed upon her and the whys behind it. Without thinking she responsed: ”it’s easy. I just give him sex occasionally, make sure there’s beer in the fridge and keep my mouth shut when there’s hockey in the telly.”

                             Later on I gave this some semi-serious thought. I figured she was right. It’s easy to forgive a lot in a relationship if the foundation is laid well. ”So beer it is and a drunken bloke manning the couch watching sports”, I hear you say. Hail the good king Alcohol and his merry men!

                             They say that a glass of red wine is healthy, so two must be superfood; although three is massive consumption – at least on regular weekdays. Dorothy Parker said it best: ”One martini is about right, two at the most; after three I’m under the table, after four I’m under the host.”

                             Our society is built on on rules. Some of these rulings make laws, others norms. Our thoughts are strongly influenced by the public opinion. To sin is to be despised. One commiting adultery is frowned upon. Travelling without a ticket on a commuter-train, then again,  is close to heroism.

The king Alcohol is a bit entangled subject. On one hand it is generally prohibited, with the other often enjoyed. Even the age makes a difference. When younger it was most exciting to have that one-too-many and dive into the epic adventure awaiting.

                             There’s no law in western countries to deny  the consumption of alcohol along the week, although the norm-opposition might disagree. Most of the time one is not allowed, for example, to go to work while shit-faced, or even when slightly intoxicated – especially if one gets caught! Even home-coming might go ballistic if you had a little too much fun earlier in the evening.

                             Now, I perfectly well understand the working under influence (WUI?). This is not safe. Besides, we are rather jealous folks and if the other is having more fun at the work than you it’s definately a reason to be sore of. But at home? Is the dear mrs. so worried about the health and injuries of the wild boy, or the ill-use of his money, that she’ll be willing to let the whole hell break loose (including the hounds!)?

                             If it’s a health issue then one better read five chapters backwards and read again from the part explaining the healthieness of sour grapes. In case this is not convincing then there remains an empirical test ran (my careful studies claim 3000 years) through-out the history by man-kinds: The alcohol relieves stress.

                             Many-a-time when a man has had that infamous one-too-many, spills his guts to the bouncer and makes his way home, there awaits a Brave new man in the morning.  Given few hours, shower and sympathy he’s ready to test his strenght again against the world for the sake of his family.

                             The woman with the more specified instructions now is a more ready-made apparatus, although the last paragraph (”A woman holds a right to change her mind according to the current mood”) remains confusing for the man-kinds.

                             A man, a more primitive creature, needs to fulfill his ancient rites occasionally to be able to execute his daily chores and protect, love and listen to his woman.  In case one disagrees with this I give you one advise: Run. Run and don’t look back!

Happy Women’s Day! Ugh!
- Puolihalvaantunut kokki

lauantai 25. helmikuuta 2017

Yhdyn edelliseen, vaikken puhujaan

Hesarissa (25.2.17.) Riku Rantala kirjoitti suomalaisten vaikeuksista puhua tai keskustella – antautua debattiin. Rantalan tyyliin suomalaisia verrattiin muiden rantojen miehiin ja tapoihin. Niin paljon, kun nautinkin lukea Rantalan matkakertomuksista, varsinainen ongelmakohta suomalaisten näennäisessä kyvyttömyydessä keskustella ei varsinaisesti auennut. Rantalan valinnan Suomen seksikkäimmäksi mieheksi sen sijaan ymmärrän täysin!

Ajatuksena olen kuitenkin halukas yhtymään edelliseen - vaikken puhujaan.

Tiistaina Helsingin metrossa salakuuntelin vierustoveria. Urkinnan kohteena oli arviolta reilu parikymppinen neito. Liina puhui puhelimeen erikoisella tavalla pitäen luuriosaa kämmenellä rintansa tasalla ja vastaanottimia korvissaan pipon alla.

Kuulin kerrottavan ”Netflix and chill-treffeistä”, jotka olivat menneet aika hyvin edellisenä viikonloppuna. Muistaakseni joskus aikanaan saatettiin kaverin kanssa katsoa elokuvaa koneelta siten, että välillä oli lisäksi Ventrilo-yhteys. Elokuva laitettiin pyörimään suht samaan aikaan molemmissa päissä. Hyötynä oli mahdollisuus nauraa yhdessä, haittana toisen darthvadermainen puhkuminen elokuvan taustalla.

Suomettaren tilanneraportista päätellen suoratoistopalvelu-treffeissä ei ollut kuitenkaan kyse tästä. Riiuulla pari oli sopinut tapaamisen tytön luokse, jossa sitten katsottiin yhdessä suoratoistopalvelusta sarjaa, kunnes toisella pokeri oli ilmeisesti pettänyt, läppärin kansi pamahtanut kiinni ja siirryttiin muhinoimaan.

Puntaroin tilannekuvausta. Kerrassaan oivallista. Olen aina pitänyt ”dinner&movie”-treffeissä sitä ”movie” -osuutta heikkona lenkkinä. Miksi mennä pimeään elokuvasaliin katsomaan yhdessä, vaivoin sovussa sovittua, rainaa ja maksaa siitä 12,50e? Etenkin kun edellä mainitut ”pätkät” tuntuvat kestävän tänä päivänä lähes poikkeuksetta pitkälle yli kaksi tuntia. Lisäksi, vaikka julkisella paikalla muhinoinnissa talvitakin alla onkin oma juttunsa, niin varsinaiseen asiaan pääseminen edellyttää pidempää kokemusta astangajoogasta, teatteriolosuhteissa. Kaksi ja puoli tuntia on pitkä aika ylläpitää puoliheijaria ja kotimatkalla pakkanen tappaa viimeisetkin menohalut.

Jos herra Rantala sattuisi lukemaan tätä juttua epäilisin hänen vaihtavan rauhattomasti asentoaan näytön ääressä ja nostavan etusormen pystyyn argumentoinnin merkiksi.

Sen tytön huulet oli mustat ja pojan silmät kiiluivat. He rakastuivat kun sarjat surisivat.
Se tyttö meni naimisiin, sen pojan kanssa naimisiin. He rakastivat ja elokuvat helisisvät.
He eivät ole löytäneet sitä jotain, mitä ovat etsineet, mutta ymmärtävät toisiaan ja tahtovat yhdessä jaksaa maailmaa. Katsoen...

Koen olevani etuoikeutettu, vaikka olen joutunut näkemään misoihin enemmän vaivaa. Toisinaan joutunut kuuntelemaan pitkällistä paatosta asiasta, joka ei oikeastaan ole paljon kiinnostanut. Mutta liha on heikkoa. Lisäksi paatokseen on pitänyt osata vastata neuvottelevaan sävyyn.
Syntyjään savolaiselta tyhjän puhuminen käy. Siinä sivussa on kuitenkin tahtomattaan raapaissut voiveitsellä retoriikan pintaa.

Muistan sen kirkkaan päivän, kun heinä haisi, ruoho tuoksui ja daamin kanssa kuunneltiin suomirokkia painiotteessa.

Koska aika kultaa muistot uskallan laiskiaisenluutornistani suositella dinnerdeittejä. Elokuvan sijaan viinipullo on oivallinen diplomaatti illallispöydässä – ja se suomirokki. Sisäpiirin vinkkinä manittakoot: jos deitti kaatelee viiniä tiuhaan se on merkki vaihtaa puheenaihetta tai ottaa housut pois.

Entä se poika ja tyttö?

No, heidän poikansa nimi on Johnny, ja Johnnyninkin silmät kiiluvat. Hän varttuu nyt kun vanhemmat surisevat.

Kiitos, anteeksi ja näkemiin.


- Puolihalvaantunutkokki





sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Tulevaisuuden dokabiliteetti

Oli synkkä mutta myrskytön yö. Suoratoistopalvelu ei tälläkään kertaa tarjonnut varttitunnin tutkiskelun jälkeen mitään mielenkiintoista katsottavaa. Ai niitä aikoja, kun televisiossa näkyivät vain ne neljä kanavaa, jotka eivät sen kummemmin tarjonneet mitään katsottavaa, mutta ne sentään selasi nopeasti läpi. Harmikseni huomasin lorauttaneeni valkoviinin perseet lasin pohjalle ja pyörittelin nyt puolityhjää mukia käsissäni. Vilkaisin tiukua olisiko veinipoodi vielä auki. Seitsemän illalla. Näköjään vuoden aika ja pimeys sotkevat sisäisen kellon. Aloin malliksi lukea hyvintvointivaltion tulevaisuutta. Ohessa ajatuksia utopiasta.

Alkoholipolitiikan tavoitteet (Hallituksen esitys eduskunnalle).

Voimassa olevan alkoholilain tavoitteena on alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäiseminen. Samasta tavoitteesta säädettiin myös vuoden 1968 alkoholilaissa.

Suhtautuminen alkoholijuomien markkinointiin ja nauttimiseen on myös muuttunut vapaammaksi. EU-jäsenyys on edellyttänyt alkoholin matkustajatuonnin vapauttamista. Sekä miesten että naisten alkoholinkäyttö ja humalajuominen ovat viime vuosikymmenten aikana lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä.”

Tässä ovat pähkinänkuoressa hallituksen huolenaiheet, minkä pohjalta alkoholinkäyttöä tulee murehtia Suomen maassa.
Esitys lähtikin lausuntakierrokselle. Kuten kuningasalkoholi yleensäkin se kirvoitti kielenkantoja ja lausuntoja saapui 200 taholta. Tässä kuitenkin poimintoja esityksestä.

Nykyisin ravintolassa on oltava läsnä ”vastaaja hoitaja tai hänen sijaisensa”, jolle on asetettu tarkat vaatimukset koulutuksesta ja kokemusksesta. Jatkossa jokaisessa työvuorossa pitäisi olla täysi-ikäinen vastuuhenkilö, mutta hänelle ei asetettaisi erityisiä pätevyysvaatimuksia.”

Tavallaan tuntuu, että ajatus on tolkuton sekä pahasti ristiriidassa hallituksen huolen kanssa valvoa kuntoaan ymmärtämättömän (viinan)kuluttajan toimia sosiaalisissa kanssakäymisissään ravintolaympäristössä. Toisaalta, ottaen huomioon viimeaikaisen politiikan alkaa tuomaan työvoimaa Filippiineiltä asti paikkaamaan hervotonta työvoimapulaa ravintola-alalla, näkemyksen ymmärtää. Jos yhtiö palkkaa apulaisen palkalla filippiinoja tiskin taakse se ei kuitenkaan säästä esimieskuluissa, kun jonkun pitäisi lain mukaan tavallaan ihan oikeasti tietää mitä siellä kuuluu tehdä. Kun tällainen velvoite poistetaan, ni tokikin säästöä tulee.

Esimerkiksi työttömien miesten alkoholikuolleisuus oli vuosina 1995-2000 toteutetun tutkimuksen mukaan lähes yhdeksän kertaa ja naisten yli kahdeksan kertaa suurempi kuin palkansaajien.”

Mitenköhän tähän tulisi suhtautua? Omien empiiristen tutkimuksieni mukaan työttömänä tosiaan jää enemmän aikaa joko harrastaa liikuntaa tai dokailla. Yleensä dokailu kuitenkin vie voiton, koska työttömyys vituttaa.

Vuosina 2008 ja 2009 toteutetut kolme alkoholiveron korotusta käänsivät alkoholin kokonaiskulutuksen hallitusti laskuun. Kokonaiskulutus absoluuttisena alkoholina asukasta kohti laski veronkorotusten seurauksena nopeasti 12,7 litrasta 12 litraan absoluuttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä kohti.”

Lapissa työskennellessäni koppa kaljaa maksoi tunturin marketissa 32e. 30Km päässä Ivalossa se maksoi tuohon aikaan 24e. Kahdeksan euron erotus aiheutti närää tunturikeittäjissä. Arvoisa ravintolapäällikkö selvitti asian seuraavasti: ”Mitä te jätkät nurisette? Kun sitä kaljaa kunnolla tekee mieli, niin se on ihan sama mitä se maksaa, niin kyllä minä sen kalenterin haen. Katsotaan sitten lauantai-iltana!”
Niinpä niin. Kohtuukuluttaja saattaa jättää sen perjantaipullon kauppaan, mutta ”alanmiehelle” se on ihan sama.

Alkoholin kulutuksen lasku näkyy nyt myönteisenä kehityksenä haittatilastoissa. Kun esimerkiksi alkoholinkäyttöön liittyvä työikäisten kuolleisuus kaksinkertaistui parin viime vuosikymmenen aikana, se on nyt muutamana viime vuotena vähentynyt.”

Olisiko käynyt niin, että yhdeksänkymmentäluvun lamassa herättiin kehittämään yrityssaneeraus- sekä yksityishenkilön velkajärjestelypolitiikkaa ja sen seurauksena työttömyys tai konkurssi eivät ajaneet velkavankeuteen? Kovimmat tekijät tietysti ehtivät itsensä jo hengiltä juomaan. Tulevaisuus tuonee taas muutoksen tullessaan, kun suuret ikäluokat heräävät yhtenä aamuna ja huomaavat olevansa toimettomana eläkkeellä. Ale Pubi avaa jo yhdeksältä.

Alkoholijuomien etämyyntiin liittyvät säännökset ovat osoittautuneet vaikeaselkoisiksi ... Alkoholijuomien tilaaminen ulkomailta sellaisilta myyjiltä, joilla ei ole mitään alkoholilain mukaista lupaa, vastaa arviolta enintään joitakin prosentteja alkoholijuomien kokonaismyynnistä. ... Osa myyjistä huolehtii valmisteverojen maksamisesta, mutta osa ei. Alkoholijuomien toimittamisessa suoraan kuluttajille ei välttämättä noudateta mitään alkoholilain säännöksiä. Käytännössä ulkomailta tapahtuvasta etämyynnistä on jo tullut rinnakkainen alkoholijuomien markkinapaikka, josta kuluttajat saavat tilata alkoholijuomia verotta. Kysymys on paitsi veropolitiikasta, myös tasapuolisen kilpailun edellytyksistä.”

Mitäs edellytyksiä vapaakaupan on tarkoitus taata? Jos nämä ovat syitä asettua poikkiteloin EU:n harjoittaman vapaakauppapolitiikan kanssa (mihin Suomikin kuuluu), niin pitäisikö tässä kohtaa antaa muiden murehtia omien verojensa maksamisesta? Ulkomailta tilatut viinit taitavat kuitenkin olla niitä Alkon valikoimasta puuttuvia tuotteita. Yritetään näin myös pitää Alkon toiminta järkevänä, kun aivan jokaiseen kuluttajan oikkuun ei tarvitse olla vastaamassa. Kansanterveydellisestä näkökulmasta verkkokauppa on tekijänä jäävi. Nopeaan janoon ei paljon postimyynti auta!


Summa summarum, esityksessä on kokonaisuudessaan paljon hyviä asioita. Juominen kehittyy! Lienee kuitenkin tarpeellista tässä vaiheessa vielä keskittyä kritiikkiin ettei käy niin, että ratifioinnin myötä jää juhlasamppikset Ranskaan.

Kiitos, anteeksi ja näkemiin!


Lähteet: Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilain uudistuksesta
Ohessa myös hyvä julkaisu Viinilehdessä: https://viinilehti.fi/2017/01/unohtui-hyvinvointi-7-nakokulmaa-alkoholilakiin/